Edistystä puoluekokoukseen, osa 4/6: Kryptovaluuttojen sääntelyä kehitettävä

Tässä blogisarjassa julkaisemme kuusi edistyksellistä aloitetta, joita Helsingin Edistyskokoomus esittää Kokoomuksen kesäkuun 2018 puoluekokoukselle hyväksyttäviksi. Neljännen aloitteemme tavoitteena on viedä Suomi digitaalisen talouden uusien sijoituskohteiden eturintamaan. Mitä sinä aiheesta tuumit? Jaa se meille ja muille.   

Kryptovaluuttojen sääntelyä kehitettävä

Lohkoketjuteknologia on erittäin lupaava ja laajavaikutteinen teknologia, jonka tämän hetken keskeisin sovellus on kryptovaluutta Bitcoin. Lohkoketju mahdollistaa digitaalisen tiedon tehokkaan varmennuksen ja hajautuksen. Tästä on erityistä hyötyä maksutapahtumissa, osakekaupassa, digitaalisen identiteetin havainnoinnissa, niin sanotuissa älysopimuksissa, autentikoinnissa, luotettavien rekisterien luonnissa, esineiden internetissä ja monessa monessa muussa toiminnassa, jossa varmuus on tärkeää.

Teknologisen jäävuoren pinnalla on Bitcoin ja muut niin kutsutut kryptovaluutat eli tokenit, joiden maailmanlaajuinen valuaatio on noussut satoihin miljardeihin euroihin. Nämä tokenit eivät ole perinteistä rahaa eivätkä osakkeita, vaan pikemminkin likvidejä kuponkeja, jotka saattavat oikeuttaa erilaisiin etuihin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi osuus tokenin liikkeelle laskeneen yrityksen voitoista, mahdollisuus saada alennusta liikkeelle laskeneen yrityksen palveluista tai mahdollisuus käyttää päätöksentekovaltaa tokenit liikkeelle laskeneessa yrityksessä. Variaatioita on rajaton määrä, ja tokenit ovat aina erikseen räätälöityjä. Yhteistä niille kuitenkin on, että niiden globaali myyminen ja ostaminen on helppoa, nopeaa ja halpaa.   

Jotkut valtiot ovat pyrkineet luomaan kryptovaluuttojen sääntelyllä ja lain tulkinnalla oikeusvarmuutta, joka ei estäisi uuden teknologian hyödyntämistä ja sille perustuvan liiketoiminnan syntyä. Suomessa kryptovaluuttojen lainsäädännöllinen tila on laajasti epäselvä verottajan julkaisemasta ohjeesta huolimatta. Verottajan nykyisenä linjana on ollut, ettei kryptovaluuttasijoituksiin liittyviä luovutustappiota saa vähentää, mutta luovutusvoitoista tulee maksaa vero. Järjestely on syrjivä suhteessa muihin sijoitusinstrumentteihin. Lisäksi verottaja ei ole sallinut hankintameno-olettaman käyttöä kryptovaluutoille, vaikka se monissa tapauksissa olisi verottajallekin edullinen ratkaisu.

Erityisen suuria epäselvyydet ovat lainsäädännön suhteessa kryptovaluuttojen anteihin eli ICO:hin (Initial Coin Offering), joissa lasketaan tokeneita markkinoille. Annit ovat tyypillisesti maksullisia, ja maksuvälineenä ovat Bitcoin tai Ethereum -tokenit. Lainsäädännön epävarmuuksista johtuen Suomessa ei ole toteutettu ainoatakaan ICO:ta, vaan toteutusmaaksi on valittu kryptovaluuttasääntelyltään kehittyneempi maa. Muun muassa Virossa ja Sveitsissä on toteutettu lukuisia ICO:ja, joskin eniten niitä on tehty Yhdysvalloissa.

Suomen PwC julkaisi vuoden  2018 alussa veroasiantuntijansa Matti Pennasen lyhyen artikkelin “Mikä on ICO? Verotuksellisia kysymyksiä ICOoon liittyen”. Artikkeli nosti esiin valtavan määrän oikeudellisia ja verotuksellisia kysymyksiä, joihin ICO:jen osalta ei ole olemassa valmiitta vastauksia. Epäselvää on kaikki lähtien siitä, onko tokenien myyntiä pidettävä oman vai vieraan pääoman muotoisena rahoituksena vai tulisiko se tulkita veronalaiseksi myynniksi.

Edellä olevan perusteella Helsingin Edistyskokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja puolueen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kryptovaluutat asetetaan verotuksellisesti tasavertaiseen asemaan muihin sijoitusinstrumentteihin nähden ja ICO:jen verotuksellinen asema selkeytetään ja asetetaan kansainvälisesti kilpailukykyiseksi.

// Helsingin Edistyskokoomus ry:n hallitus // hallitus@edistyskokoomus.fi

Kuva: Andre Francois (Unsplash)

Posted in Kannanotot ja tiedotteet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *